Helsinki–Tallinna-tunnelin toteuttamista selvittävät konsultit valittu

Tunnelihankkeen kannattavuutta ja vaikutusarviointia koskevan kokonaisuuden tekee konsortio, johon kuuluvat Ramboll Finland, Sito, Strafica, Kaupunkitutkimus TA ja Pöyry Finland. Konsortio tuottaa tietoa siitä, onko rautatietunnelin suunnittelulle perusteita vai tulisiko pitkälläkin tähtäimellä kehittää ainoastaan nykyistä laivaliikennettä sekä yhteyksiä satamiin Helsingissä ja Tallinnassa.

Molemmista vaihtoehdoista tehdään henkilö- ja tavaraliikenteen volyymiarviot. Työmatkaliikennettä arvioidaan erikseen. Vaihtoehdoista valmistuu kustannus-hyötyvertailu sekä laajat vaikuttavuusarviot. 

Arvioinnissa selvitetään vaikutukset liikennejärjestelmiin ja kehitysstrategioihin molemmissa maissa, taloudellinen vaikuttavuus sekä alueelliset vaikutukset muun muassa väestöön ja julkiseen talouteen.

Toiseen selvityskokonaisuuteen valittiin tekijöiksi Sweco, WSP sekä sveitsiläinen Amberg Engineering, joka on ollut mukana muun muassa Saint Gotthardin ja Brennerin tunneleiden suunnittelussa. Selvityksessä tarkastellaan merenalaisen rautatietunnelin teknistä ja taloudellista toteutettavuutta.

Konsultit määrittelevät tunnelin pääpiirteittäisen linjauksen sekä asemien ja varikkojen sijainnit. Lisäksi selvitetään, miten tunnelin liikenne kannattaisi liittää kaupunkien joukkoliikenteeseen sekä nykyisiin ja tuleviin rataverkkoihin molemmissa maissa.

Tärkeä osa tätä selvityskokonaisuutta on pitkän rautatietunnelin turvallisuusseikkojen määrittäminen. Myös tunnelin rakentamisen, kunnossapidon ja junaliikenteen kustannuksista saadaan arvokasta tietoa.

– Saimme erittäin korkeatasoisia tarjouksia isoilta suunnitteluryhmittymiltä, joissa on kansainvälistä huipputason osaamista suurista liikennehankkeista ja niiden vaikutusten arvioinneista, ja lisäksi paikallista osaamista molemmista maista, kertoo projektin johtaja Kari Ruohonen.

Kaikkiaan selvityshankkeiden kilpailutuksiin osallistui kymmenen tarjousta.

Tunnelihankkeen edellytysten laaja selvitystyö on mahdollinen Interreg Central Baltic -ohjelmasta saadun EU-rahoituksen turvin. Kaksivuotisen FinEst Link -projektin kokonaisbudjetti on 1,3 miljoonaa euroa. Hankkeen pääpartneri on Uudenmaan liitto ja kumppaneina ovat Helsingin kaupunki, Liikennevirasto, Tallinnan kaupunki, Viron liikenneministeriö ja Harjun lääninhallitus.

Projektin vaikuttavuusarvioinnista vastaa Helsingin kaupunki ja tunnelivaihtoehdon teknisestä ja taloudellisesta selvittämisestä Liikennevirasto. Suomalaiset ja virolaiset kumppanit osallistuvat selvitystyön toteuttamiseen ja rahoitukseen.

Projektikumppaneilla on käynnistysvaiheen tapaaminen Tallinnassa 14.–15. helmikuuta.

Helsinki ja Tallinna muodostavat yhdessä noin 1,5 miljoonan ihmisen ja vilkkaan rahtiliikenteen talousalueen. Kaupunkien välillä liikkuu kasvavissa määrin työ- ja lomamatkalaisia. Viime vuonna Tallinnan satamaan saapui ennätykselliset 10 miljoonaa matkustajaa. Työmatkoja kaupunkien välillä tehdään viikoittain useita kymmeniä tuhansia.  Tunnelissa 90 kilometrin junamatka taittuisi noin puolessa tunnissa.

Suomen ja Viron kesken on viime vuonna solmittu ministeritason yhteistyösopimus tunnelihankkeen vauhdittamiseksi.

Selvitystyön tuloksista kerrotaan projektin edetessä verkko-osoitteessa www.finestlink.fi.

FinEst Link = Finnish Estonian Transport Link

Lisätietoja:

FinEst Link -projektin johtaja Kari Ruohonen, Uudenmaan liitto,
puh. 040 5045 170

Liikennejärjestelmäasiantuntija Anni Rimpiläinen, Liikennevirasto,
puh. 0295 34 3933

Erityisasiantuntija Ulla Tapaninen, Helsingin kaupunki, puh. 050 525 8131

Suunnittelija Jasmin Etelämäki, Helsingin kaupunki, puh. 040 334 1656